Arkin historia

Arkin historia

Arkin syntyhistoria

Vapaakirkollinen työ Keski-Uudellamaalla alkoi 1940-luvulla Helsingin Vapaaseurakunnan maakuntalähetystyönä. Kokoonnuttiin kodeissa ja kesäisin pidettiin telttakokouksia sekä Järvenpäässä että Kellokoskella. 1960-luvun puolivälissä perustettiin Järvenpäähän seurakuntapiiri, joka otti vastuun paikallisesta työstä. Vuokrahuoneisto meijerin yläkerrassa toimi jonkun aikaa kokoontumispaikkana vuosikymmenen lopulla. 1970-luvulle tultaessa toiminta kuitenkin lakkasi muutamaksi vuodeksi.

Vuoden 1977 lopussa päätettiin toiminta aloittaa uudelleen. Vastuunkantajia oli tuolloin kymmenkunta. Puheenjohtajaksi valittiin opettaja Veikko Niskanen, joka toimi tehtävässä kolme vuosikymmentä. Työalueeksi tulivat Järvenpää, Tuusula ja Kerava, myöhemmin myös Mäntsälä. Eeva Sakarisen koti Kellokoskella toimi alkavan seurakunnan säännöllisenä kokoontumispaikkana. Sen lisäksi kokouksia järjestettiin pankkien kerhohuoneissa ja kouluilla. Puhujavastuun tilaisuuksissa hoitivat lähinnä vierailijat. Veikko Niskanen on yhä tekijämies. Vaimonsa Leilan kanssa he ovat olleet varsinaisia työmyyriä ja kohdelleet työntekijöitä ja puhujavieraita suurella vieraanvaraisuudella ja reiluudella. Leila on ollut seurakunnan pitkäaikainen sielunhoitaja.

 

Myllytieltä vuokrattiin Niklanderin kauppa seurakunnan rukoushuoneeksi vuonna 1981. Tuolloin palkattiin myös oma saarnaaja. Tehtävässä palvelivat ensin Teijo Isokangas, sitten Vesa Kamppinen ja Veikko Koskinen. Evankelista Eero Pynnösen ja muiden vierailijoiden kokoussarjoissa ihmisiä alkoi tulla uskoon ja liittyä seurakuntaan.

Pienen kaupan käydessä ahtaaksi kasvavalle seurakunnalle alettiin suunnitella suuremman tilan ostamista. Sellainen löytyikin Mannialantie 6:sta. Entinen ravintola- ja liikekiinteistö kerrostalon pohjakerroksessa muuttui kirkoksi talvella 1984 (80 istumapaikkaa). Mannilantiellä oltiinkin aina vuoteen 1997 asti. Seurakunnan pastoreina toimivat tuolloin Harri Johansson (1,5 vuotta ennen Raja-ahon tuloa), Heikki Turunen (nuorisotyö) ja vuonna 1990 Järvenpäähän muuttanut Paul Raja-aho, joka jäi eläkkeelle huhtikuussa 2012. Kun Raja-aho aloitti työt syyskuussa, oli seurakunnassa 90 jäsentä. Mannilantiellä joukko kasvoi entisestään, ja työ monipuolistui. Lasten- ja nuortentyö sekä leirit alkoivat.

Koko 1990-luku oli seurakunnalle muutoksen ja kasvun aikaa. Vuosikymmenen puolivälissä Suomessakin alkanut uudistusherätys (Toronto) vaikutti myös Järvenpäässä. Ylistysmusiikki oli tullut merkittäväksi osaksi seurakunnan elämää ja kokouksia. Tuolloin saivat alkunsa myös Daavidin Ilmestysmaja -nimiset, pääsiäisenä pidettävät 24-tuntiset nonstop-ylistystapahtumat, jotka keräsivät väkeä laajalti. Kokousten kuulijakunnan lisääntyessä oli pakko etsiä suurempia tiloja. Tyhjillään ollut entinen autohalli Terholan Alhotiellä osoittautui tarkoitukseen sopivaksi. Muutto Mannilantieltä tuhannen neliön halliin lähes kymmenkertaisti seurakunnan tilat. Autohallissa pidetyt seminaarit ja kokoussarjat ulkomaalaisine puhujineen tekivät Järvenpään Vapaaseurakunnan tunnetuksi koko Suomessa. Toisaalta eräänlainen sanonta oli myös: "Jos haluat nähdä sirkuksen, mene Järvenpäähän." Autohallin vuokraamiseen ja omistuskiinteistön myymiseen liittyi myös riski: jos vuokrakiinteistö olisi mennyt alta, missä seurakunta olisi kokoontunut. Pastori Raja-ahon mukaan torontolaisuus oli seurakunnalle suuri siunaus. Pikkusieluisuus rikkoontui ja karismaattisesta kokouskeskeisyydestä poiki eri työmuotoja ja selkeyttä.

Hyvissä ajoin ennen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättymistä aloitettiin uuden kokoontumistilan etsiminen. Alhotiellä seurakunnan koko oli niin paljon kasvanut, että sopivaa isoa hallia ei löytynyt koko kaupungista. Niinpä päädyttiin oman uuden toimintakeskuksen rakentamiseen, joka mahdollistaisi seurakunnan monipuolisten toimintamuotojen toteuttamisen. Kaupungin osoittamista tonteista parhaaksi osoittautui Wärtsilänkadun alkupää radan varressa suhteellisen lähellä keskustaa, lukiota vastapäätä. Tontti ostettiin kaupungilta keväällä 2000, ja rakentaminen aloitettiin kesäkuussa. Arkkitehti Raimo Huotelin suunnitteli tontille noin 1000 m2:n suuruisen kaksikerroksisen betonielementtisen toimintakeskuksen.

Uusi toimintakeskus vihittiin käyttöön 7.4.2001 ja se sai nimekseen Arkki. Silloin seurakunnassa oli viisi työntekijää: Paul Raja-aho (pastori), Kari Muukka (nuorisotyö), Henna Saarinen (varhaisnuoret), Virpi Vilponen (toimisto) sekä siivooja. Uusissa tiloissa toiminta on edelleen laajentunut ja monipuolistunut. Mukana on paljon lapsia, nuoria ja nuoria perheitä. Vuonna 2002 alkanut lasten toimintailta Kid's Action Night on kasvanut kaupungin suurimmaksi kerran kuussa pidettäväksi alakouluikäisten tapahtumaksi.

Paul Raja-ahon jäätyä eläkkeelle seurakunnan uutena pastorina aloitti Risto Vappula. Hän on toiminut Suomen Vapaakirkon lähetyssihteerinä ja ollut perheineen lähetystyössä Turkissa. Arkki on tukenut lähetystyötä myös Mongoliassa ja Thaimaassa sekä edelleen osallistuu aktiivisesti työhön Moldovassa ja Australian aborginaalien keskuudessa.

Arkin visiolause on  "arkista rakkautta - taivaallista kohtaamista".  Haluamme olla seurakunta joka kohtaa ihmisiä arjen keskellä ja samanaikaisesti yhteisö, jossa on mahdollista kokea Jumalan muuttavaa läsnäoloa. Tavoiteemme on olla myönteinen muutoksentekijä vaikuttaen ja linkittyen monin tavoin järvenpääläisten ja keski-uusimaalaisten elämään.

Teksti: Pauli Lindelöf ja Risto Vappula

Tietoja

Arkki on nykyisellään 350 hengen kristillinen seurakunta, joka kuuluu Suomen Vapaakirkkoon. Vapaakirkko on yksi Suomen vanhoista herätysliikkeistä. Sen juuret ovat 1800-luvun lopulla.

Tilaa uutiskirje

Yhteystiedot

Järvenpään Vapaaseurakunta - Arkki

Wärtsilänkatu 8 A, 04410 Järvenpää

Puh. 010 3289 473

Yhteydenottolomake

Pankkiyhteydet

FI81 3131 1001 7318 47

  • rahalahjat viitteellä: 1119
  • diakonia viitteellä: 30038
  • lähetystyö viitteellä: 3007
  • Missio Moldovan työ viittellä: 2008

Y-tunnus: 0468712-9